Tulevaisuus
ei ole kuin ennen. Tulevaisuus on muuttunut yhä yllätyksellisemmäksi ja
kompleksisemmaksi. Tulevaisuuden ennustaminen ja ennakointi on entistä
vaikeampaa. Monet tulevaisuuden tutkijat ovat esittäneet, että muutos nopeutuu eksponentiaalisesti monella alalla.
Muutos on alussa hidasta ja kiihtyy pikku hiljaa kunnes tavallaan räjähtää
käsiin.
Mikä
on seuraava suuri räjähdys? Tulevaisuudentutkijat kutsuvat teknologiseksi singulariteetiksi hetkeä, jolloin tekoäly ohittaa
kyvyissään ihmisen älykkyyden. Arvostetun tulevaisuudentutkijan Ray Kurzweilin
mukaan ensimmäiset tietokoneet, jotka vastaavat tietojenkäsittelytasoltaan
ihmisaivoja valmistuvat jo 2019 eli viiden vuoden kuluttua.
Tuntuuko
uskomattomalta science fiction tarinalta? Kyllä varmaan, mutta teknologinen
singulariteetti on yksi todennäköisemmistä tulevaisuuden skenaarioista.
Tekoälyn ja koneälyn kehittyminen avaa aivan uusia näkymiä tulevaisuuteen.
Kehittyvä älykkyys voi johtaa myös eksponentiaaliseen älykkyyden kehitykseen,
jolloin yhä älykkäämmät järjestelmät voivat kehittää itseään tai toisia järjestelmiä
entistä älykkäämmiksi, mikä aiheuttaisi tietynlaisen älykkyysräjähdyksen ja johtaisi yli-inhimillisen älyn
ilmaantumiseen.
Tulevaisuudessa tekoälyn käyttö tuo meille monia uusia
mahdollisuuksia kaikilla elämän aloilla. Tekoäly ja älykkäät koneet sekä
robotit tulevat mullistamaan tavan tehdä työtä, johtaa ja organisoitua. Seuraavassa muutamia poimintoja Etlan viimeaikaisista
selvityksistä (2012 ja 2014).
Digitaalinen
murros ravistelee syvällisesti
teollisen ajan työn tekemisen malleja. Muutokset ulottuvat työn sisällöstä ja
määrästä työn tekemisen tapoihin ja paikkoihin sekä työn kompensaatioon.
Kaikkein suurimmat muutokset koskevat digitalisoitavissa olevaa tietointensiivistä
työtä. Tällainen työ jaetaan uudelleen tietokoneiden, itsepalveluasiakkaiden ja
alhaisen kustannustason maissa toimivien palveluntuottajien kesken.
Työ hajoaa ja pirstaloituu. Työ koostuu erilaisista
projekteista. Sen sisältö muuttuu esimerkiksi siten, että monipaikka-,
moniansio-, osa-aika- ja yrittäjätyö lisääntyy. Työn sisältö, tekeminen ja
tulonmuodostus on ajateltava uudelleen; teollisen ajan monet käytännöt kaatuvat
pikkuhiljaa siirryttäessä digitaaliseen talouteen ja itseohjautuviin
verkosto-organisaatiohin.
Suomessa saatetaan korvata
tietotekniikalla joka kolmas työpaikka parin vuosikymmenen kuluessa. Luova tuho etenee kiihtyvällä vauhdilla. Erityisen
uhattuina ovat myyjien, sihteerien, pankkitoimihenkilöiden ja
toimistotyöntekijöiden työpaikat. Sitä vastoin esimerkiksi sairaanhoitajien,
lastenhoitajien ja sosiaalityöntekijöiden töitä on vaikea korvata
tietotekniikalla. Myös monimutkaista
ajattelua, etiikkaa, moraalia ja ihmisten välistä viestintää vaativat työt
lisääntyvät tulevaisuudessa.
Miten sitten pystymme varautumaan tähän yllätykselliseen tulevaisuuteen?
Tällaisessa epäjatkuvassa, pirstaleisessa, turbulentissa, kaoottisessa ja
hallitsemattomassa ympäristössä
toimiminen vaatii jatkuvaa uudistumista. Jatkuva uudistuminen on yksilöiden, tiimien
ja yritysten ainoa pysyvä kilpailuetu.
Jatkuva
uudistuminen tarkoitta nykyisten ajattelu- ja toimintamallien radikaalia
uudistamista. Nykyisillä toiminta ja johtamismalleilla ei kyetä ratkaisemaan
niitä pirullisia ongelmia (wicked
problems), joihin entistä useammin törmäämme. Tarvitsemme
kompleksisuusajattelua, joka pyrkii hahmottamaan organisaatiot toisiinsa
kietoutuneina systeemeinä, joissa kaikki vaikuttaa kaikkeen.
Kompleksisuusajattelu haastaa perinteisen lineaarisen ajattelun ja
päätöksenteon, jotka edelleen pääasiassa ohjavat toimintaamme. Ne eivät toimi
kompleksisessa verkostotaloudessa.
Nopea
teknologinen kehitys tarjoaa aivan uusia sovellutuksia tukemaan jatkuvaa
uudistumista ja selviytymään yllätyksellisessä tulevaisuudessa. Inhimillisen älykkyyden
lisäksi tekoälyn ja biotekniikan kehitys avaa uusia näköaloja. Tekoälyn
hyödyntäminen tulee mullistamaan maailmamme ennen näkemättömällä tavalla. Tulevaisuuden älykäs organisaatio pystyy
yhdistämään inhimillisen älykkyyden ja tekoälykkyyden, jolloin meillä on
älykkäitä koneita ja viisaita ihmisiä, jotka rakentavat meille parhaan
mahdollisimman tulevaisuuden.
Mitkä
itse näet suurimpina lähitulevaisuuden muutoksina työssä, organisaatiossa ja
johtamisessa? Miten aiot varautua näihin muutoksiin ja hyödyntää niitä?
Chairman of the Board
Hieno kirjoitus Pentti! Näyttäisi siltä, että johtamisessa tarvitaan jatkossakin kykyä tehdä ennen kaikkea vaikeita pidemmälle ulottuvia päätöksiä. Tietotekniikan rooli päätöksenteon tukena vahvistuu entisestään. Hierarkiset ja kankeat johtamisrakenteet sekä myös kulttuurit lienevät suurin este uudistumiselle. Toivottavasti aamu-TV:ssä esiintyneen entisen ay-johtajan ajatukset hallintoneuvostojen osittaisesta palauttamisesta jäätyvät nopeasti YLE:n arkistoihin ;). Johtajilta tarvitaan entistä enemmän yksityisyrittäjämäistä riskinottokykyä ja uteliaisuutta, kykyä tehdä päätöksiä, joita eivät ohjaa ensisijaisesti analyytikoiden odotukset seuraavasta kvartaalituloksesta tai loppuvuoden näkymistä. Tarvitaan empowering-johtajia, jotka loputtoman tehokkuuden viiraamisen sijasta tai ainakin sen rinnalla keskittyisivät entistä enemmän uudistumiseen. He ovat johtajia, jotka pystyvät näkemään asioita/trendejä ja innostamaan kaikkia sidosryhmiä, tekemään vaikeita päätöksiä, toteuttamaan vaikeita päätöksiä ja jotka pyrkivät jatkuvasti oppimaan - myös olemaan riittävän nöyriä. Supercellin esimerkkiä noudattavia johtamistarinoita tarvitaan lisää. Ala-Pietilän haastattelu viikonlopun TV-ohjelmassa antoi uskoa paremmasta tulevaisuudesta, jota myös teknologia hyvänä renkinä jatkossakin edistää. OL
ReplyDelete