Johtoryhmän voi saada johtamaan ja innostumaan

Useimmiten johtoryhmien yhteinen ajankäyttö pitäytyy kokouksissa tapahtuvaan historiatiedon välitykseen, budjetointiin, byrokratiaan ja sisäiseen toimintaan liittyviin ongelmien ratkomiseen. Eräs johtoryhmän jäsen totesikin työpajassamme, että
”väki on kuulemma noteerannut, että tulemme JoRy-kokouksista hiihtäen ja päät roikkuen”.

Jon Katzenbach on määritellyt toimivaksi tiimiksi pienen joukon ihmisiä, joilla on toisiaan täydentäviä taitoja, ja jotka ovat sitoutuneet yhteiseen tarkoitukseen ja tavoitteisiin, ja toimintaan, josta kokevat olevansa yhteisesti vastuullisia.

Johtoryhmää ei saa tuloksekkaaksi johtotiimiksi, ellei sillä ei ole yhteistä tulkintaa organisaation visiosta, strategiasta ja niistä tavoitteistaan, joiden saavuttamisesta se vastaa. Johtoryhmän toiminnan kehittämisen voikin aloittaa yksinkertaisesti kysymällä, mitkä ovat niitä johdon prioriteetteja, joiden toteutumisesta olemme kollektiivisessa vastuussa. Ja, miten johdamme niitä yhdessä? Yleensä listan kärkeen tulee asioita, kuten suunnan näyttäminen, strategisten hankkeiden toteuttaminen, muutoksen johtaminen, innovaatiojohtaminen, resurssien ketterä allokointi, merkittävät asiakkuudet ja kumppanuudet, markkinaoperaatiot ja johtamis- ja toimintakulttuurin kehittäminen. Kun näiden sisällöstä on saatu aikaan yhteinen tulkinta ja priorisointi, alkaa pohdinta missä määrin ja miten niitä johtotiimi yhdessä johtaa.

Yhtenäisen johtotiimin jäsenet ovat oivaltaneet jakavansa koko organisaation johtotehtävän. Käytännössä hän joutuu joskus tekemään yksikkönsä kannalta hankaliakin ratkaisuja, kun yhteinen etu sitä edellyttää. Mikko Kososen ja Yves Dozin Fast Strategy -kirjassa tätä kuvataan osuvasti johdon kollektiiviseksi sitoutumiseksi. Se on paljon vaativampaa kuin vain nuijia porukalla päätöksiä.

Vasta kun johdon strateginen yhtenäisyys on saavutettu, voidaan ryhtyä kehittämään johtotiimin toimivuutta.

Toimivuuden kehittämistä lähestytään usein yhteisen ajankäytön, kuten kokousagendan näkökulmasta. Hyvät kokouskäytännöt ovat toki tärkeitä, mutta huipputiimin avainkyvykkyydet ovat muualla. Arvostammeko ja luotammeko toisiimme? Avaanko vastuualuettani toisten sparrattavaksi? Onko osaamisemme ja ajattelutyylimme riittävän monipuolista? Sallitaanko kyseenlaistaminen, siedämmekö riskejä ja epäonnistumisia? Nautimmeko kollegan onnistumisesta? Opimmeko ja uudistumme jatkuvasti? Johdammeko esimerkillisesti? Toimiiko jaettu johtajuus käytännössä? Kuuntelemmeko toisiamme, henkilöstöä ja asiakkaita? Onko kokouksissamme tunteita mukana? Maajoukkuevalmentaja Jukka Jalosen kokemuksen mukaan ”hiljainen joukkue on ongelmallisin – se ei voita ikinä mitään”.

Strategisissa suunnanmuutoksissa, kovassa kilpailussa ja näinä toimintaympäristön turbulentteina aikoina yhtenäinen ja toimiva johtotiimi voi olla se ratkaiseva tekijä, joka erottaa huippuorganisaatiot keskinkertaisuuksista.

Kun haluat kuulla lisää kokemuksistamme johtoryhmän kehittämisestä huipputiimiksi, ota yhteyttä.

Mauri Metsäranta
Partner, Pertec Consulting Oy
mauri.metsaranta(at)pertec.fi

Onko sinulla ba?

Tapaan työssäni ja eri rooleissani paljon erilaisia ihmisiä, erilaisin taustoin ja erilaisissa elämäntilanteissa. Hyvin usein puhe kääntyy työhön ja työyhteisössä ajankohtaisiin asioihin. Turhan paljon pinnalla tuntuvat olevan kustannussäästöt, YT-neuvottelut, toistuvat muutokset, stressi ja jaksaminen. Erityisen ilahduttavaa on tavata ihmisiä ja vierailla työyhteisöissä, jossa huomioidaan, palkitaan hyvästä työstä ja välitetään. Tällaiset työyhteisöt tuntuvat menestyvän hyvi. Kun ihminen huomataan ja hän kokee olevansa osa kokonaisuutta, niin hän tekee parhaansa myös yhteisten tavoitteiden hyväksi. Syntyy työn imua, kuten kollegani Kristiina kirjoitti blogissaan.

Miksi niin moni kokee olevansa irrallaan? Jääkö se strateginen ajattelu sittenkin niin kauas omasta arjesta, että omaa rooliaan ja merkitystään yhteisössä ei enää näe? Varsinkin isoissa muutostilanteissa tuntuu, että yhteisöllisyys organisaatioissa murenee jokaisen pelätessä oman asemansa puolesta. Keskijohto on usein siellä tukalassa asemassa, kun oma pesti on vaakalaudalla (taas kerran!) ja samalla pitäisi kuitenkin tukea omaa tiimiä tekemään tulosta. Hyvästä johtamisesta kaikki tietenkin lähtee, mutta miten sitä vaalitaan myös vaikeina aikoina?

Miten tehdään strategioista totta, kannustetaan operatiivisten innovaatioiden syntyä ja luodaan liimaa hajautuneesti toimivaan organisaatioon? Vierailin viime viikolla asiakkaalla, jossa joudumme miettimään näitä hyvin konkreettisesti, kun sähköiset viestintäkanavat eivät ole käytettävissä.

Niin: kaikkien päivä ei ole täynnä sähköposteja ja surffailua. Olemme erilaisia ja työmme luonne ei välttämättä edellytä - tai edes salli - joka paikkaan mukaan tulevaa nettiä. Tuossa työyhteisössä kolmensadan henkilöä hajautuu lähes kahteensataan toimipisteeseen, eikä tietotekniikka todellakaan ole arjen keskeisin asia. Miten tässä tilanteessa tavoitetaan ihmiset, luodaan yhteistä käsitteistöä ja toimintakulttuuria? Jalkautetaan strategioita? Ollaan yhteisöllisiä?

Arkisesti ja konkreettisesti: puhumalla ymmärrettävällä kielellä strategioista ja purkamalla ne arkeen merkityksellisiksi asioiksi. Tapaamalla ja keskustelemalla. Kuunnellen ja huomioiden. Kehittämällä ja kehittyen hyvän johtajuuden saralla. Luomalla tiloja ja tilanteita, ”jossa yksilö tiedostaa itsensä osaksi sitä ympäristöä, josta hänen elämänsä on riippuvainen.” Nonaka, tietämyksen hallinnan guru kumppaneineen kutsuu tällaista maailmaa nimellä ”ba” (Nonaka, I., Toyama, R. and Konno, N. (2000). ‘SECI, Ba, and leadership: a unified model of dynamic knowledge creation’)

Hyvä johtajuus auttaa tiedostamaan ja rakentamaan maailmoja, jossa luodaan yhteisiä merkityksiä ja ollaan osa kokonaisuutta. Osallisuus sitouttaa ja motivoi. Liimaa yhteen.

Missä ja millainen on sinun ba?

Marita Hänninen
marita.hanninen@pertec-consulting.com