Systeemiajattelu – tulevaisuuden menestyjien ja viisaiden johtajien tärkeimpiä avainosaamisalueita

Tämän päivän organisaatiot tarvitsevat johtamisessaan systeemiteoriaan sisältyvää holistista tarkastelua, jossa johtamisen kohde nähdään systeemisenä kokonaisuutena, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Systeemiajattelu näkee johtamisen dynaamisena, interaktiivisena toimintana, johon liittyy vahvasti oppiminen, innovaatiot ja sopeutuminen. Systeemin käsite on lähellä verkoston käsitettä, kun verkostolla ymmärretään kohteiden välisiä erilaisia kytkentöjä ja riippuvuuksia. Nykyisin johtamisessakin paljon esillä oleva käsite, ekosysteemi, voidaan nähdä makrorverkostona.

Toimitusjohtajamme FT Pentti Sydänmaanlakka kiteyttää uudessa kirjassaan ÄLYKÄS JOHTAMINEN 7.0 Miten kasvaa viisaaksi johtajaksi? systeemiajattelun seuraavaan seitsemään teesiin:

1. Pyri hahmottamaan ilmiöt kokonaisuuksina, systeeminä ja alasysteeminä, sekä hallitse helikopteriperspektiivin käyttö.

2. Näe ilmiöiden väliset moninaiset vuorovaikutussuhteet ja takaisinkytkennät lineaarisen syy-seuraus-ajattelun sijaan.

3. Tarkastele muutosta prosessina yksittäisten tapahtumien sijaan.

4. Analysoi kaikki systeemin pelurit ja niiden väliset vuorovaikutussuhteet; mikä on oma asemasi systeemin osana ja miten voit vahvistaa sitä.

5. Muista, että syy ja seuraus voivat olla kaukana toisistaan ja vaikutukset näkyä viiveellä, joten tarkastele asioita pitkällä tähtäimellä. Perhosen siivenisku maapallon toisella puolella voi saada aikaan myrskyn toisella puolella.

6. Hahmota systeemi laajana verkostona, jonka toimintaa voidaan vaikuttaa useassa solmukohdassa.

7. Tarkastele systeemin toimintaa pragmaattisella, rationaalisella, emotionaalisella ja holistisella älykkyydellä; kokonaisuuksien hahmottaminen edellyttää kokonaisvaltaista älykkyyttä ja intuition käyttöä.

Pertecin Älykäs johtaminen perustuu systeemiajatteluun. Siinä johtaminen nähdään monella tasolla tapahtuvaksi ja sen nähdään olevan moninaista ja interaktiivista vuorovaikutusta. Systeemiajattelua tarvitaan johtamisen analysoinnissa eri tasoilla: itsensä, yksilöiden, tiimin, hajautetun tiimin, organisaation, verkoston ja ekosysteemin johtaminen. Taito hyödyntää systeemiajattelua on ehdottomasti yksi tärkeimmistä tulevaisuuden johtajan ydinosaamisalueista!

Kristiina Halonen
kristiina.halonen(@)pertec.fi

Luovuus ja strategia kuuluvat kaikille

Perinteisesti luovuus ja strategia on nähty elitistisinä; ne kuuluvat 
vain harvoille ja valituille. Ne ovat jotain hienoa, erikoista ja 
vaikeatajuista, mitä normaali työntekijä ei voi ymmärtää.  Strategia 
syntyy ylimmän johdon toimesta ja se on niin monimutkaista, että se 
pitää ”jalkauttaa”, koska laajemmin sitä ei voi käsittää.

Tänä päivänä luovuus ja strategia kuuluvat kuitenkin kaikille. Luova 
ajattelu ja strateginen ajattelu ovat  kaikkien organisaatioiden 
menestystekijöitä, joita ilman ei enää pärjää jatkuvassa muutoksessa. 
Siksi luovuus- ja strategiaosaamista on kehitettävä mahdollisimman 
systemaattisesti ja laaja-alaisesti koko organisaatiossa.

Luovuus on kykyä ihmetellä, innostua, innostaa ja innovoida. Luovuus on 
kykyä tarkastella asioita uusista näkökulmista ja löytää uusia ja 
parempia ratkaisuja käytännön ongelmiin. Luovaa ajattelua on meillä 
kaikilla ja sitä voidaan systemaattisesti kehittää. Yksilöiden luovuus 
voidaan jalostaa organisaation innovatiivisuudeksi, jolla pidetään 
huolta jatkuvasta uudistumisesta. Kaikkialla tarvitaan uusia luovia 
ratkaisuja ja käytäntöjä. Parhaatkaan käytännöt eivät enää riitä 
turbulentissa ympäristössä, tarvitaan ainutkertaisia käytäntöjä.

Strategia on liiketoiminnan juoni; se on liikettä ja toimintaa 
saavuttaa asetettu visio. Strategia on suunnan hakemista ja löytämistä.  
Juonen löytäminen edellyttää monipuolista osaamista.

Strateginen osaaminen on hajallaan organisaatiossa. Entistä harvemmin 
se on vain johtoryhmän jäsenten päässä, ja entistä useammin niiden 
asiantuntijoiden päässä, jotka työskentelevät lähellä asiakasrajapintaa. 
Siksi strategian työstämiseen on osallistettava mahdollisimman monet 
asiantuntijat, joilla on siihen jotain annettavaa. Laaja-alainen 
strategiatyöskentely myös nopeuttaa strategioiden toteuttamista ja 
vähentää normaalia muutosvastarintaa.

Strategia muovautuu toiminnassa; se on suunnittelua ja toimintaa 
samanaikaisesti. Perinteinen strateginen suunnittelu on muuttunut 
strategiseksi ajatteluksi toiminnassa. Strateginen ajattelu on tärkeää 
kaikilla organisaation tasoilla.

Luovalla ajattelulla ja strategisella ajattelulla on paljon yhteistä. 
Ne eivät pohjaudu vain rationaaliseen älykkyyteen vaan tarvitsevat 
paljon käytännöllistä, tunne- ja henkistä älykkyyttä. Myös intuitio ja 
kokeilu ovat molemmille tyypillistä. Niiden avulla on mahdollista löytää 
uusia ja ainutkertaisia ratkaisuja tulevaisuuden haasteisiin.

Tämän päivän yllätyksellinen ja kaoottinen toimintaympäristö asettaa 
suuria vaatimuksia ajattelullemme ja toiminnallemme. Tarvitsemme 
laajalle levinnyttä luovaa ja strategista ajattelua. Sen pitää olla 
syvällistä, laaja-alaista ja käytännöllistä. Sen pitää pohjautua 
unelmiin ja visioon strategisesti ajattelevasta luovasta työyhteisöstä. 
Tämän kehittämiseen on panostettava niin yksilö-, tiimi kuin 
organisaatiotasolla.

Pentti Sydänmaanlakka

pentti.sydanmaanlakka(@)pertec.fi