Yllätyksellinen tulevaisuus ja älykkyysräjähdyksen tulo

Tulevaisuus ei ole kuin ennen. Tulevaisuus on muuttunut yhä yllätyksellisemmäksi ja kompleksisemmaksi. Tulevaisuuden ennustaminen ja ennakointi on entistä vaikeampaa. Monet tulevaisuuden tutkijat ovat esittäneet, että muutos nopeutuu eksponentiaalisesti monella alalla. Muutos on alussa hidasta ja kiihtyy pikku hiljaa kunnes tavallaan räjähtää käsiin.

Mikä on seuraava suuri räjähdys? Tulevaisuudentutkijat kutsuvat teknologiseksi singulariteetiksi hetkeä, jolloin tekoäly ohittaa kyvyissään ihmisen älykkyyden. Arvostetun tulevaisuudentutkijan Ray Kurzweilin mukaan ensimmäiset tietokoneet, jotka vastaavat tietojenkäsittelytasoltaan ihmisaivoja valmistuvat jo 2019 eli viiden vuoden kuluttua.

Tuntuuko uskomattomalta science fiction tarinalta? Kyllä varmaan, mutta teknologinen singulariteetti on yksi todennäköisemmistä tulevaisuuden skenaarioista. Tekoälyn ja koneälyn kehittyminen avaa aivan uusia näkymiä tulevaisuuteen. Kehittyvä älykkyys voi johtaa myös eksponentiaaliseen älykkyyden kehitykseen, jolloin yhä älykkäämmät järjestelmät voivat kehittää itseään tai toisia järjestelmiä entistä älykkäämmiksi, mikä aiheuttaisi tietynlaisen älykkyysräjähdyksen ja johtaisi yli-inhimillisen älyn ilmaantumiseen.

Tulevaisuudessa tekoälyn käyttö tuo meille monia uusia mahdollisuuksia kaikilla elämän aloilla. Tekoäly ja älykkäät koneet sekä robotit tulevat mullistamaan tavan tehdä työtä, johtaa ja organisoitua.  Seuraavassa muutamia poimintoja Etlan viimeaikaisista selvityksistä (2012 ja 2014).

Digitaalinen murros ravistelee syvällisesti teollisen ajan työn tekemisen malleja. Muutokset ulottuvat työn sisällöstä ja määrästä työn tekemisen tapoihin ja paikkoihin sekä työn kompensaatioon. Kaikkein suurimmat muutokset koskevat digitalisoitavissa olevaa tietointensiivistä työtä. Tällainen työ jaetaan uudelleen tietokoneiden, itsepalveluasiakkaiden ja alhaisen kustannustason maissa toimivien palveluntuottajien kesken.  

Työ hajoaa ja pirstaloituu. Työ koostuu erilaisista projekteista. Sen sisältö muuttuu esimerkiksi siten, että monipaikka-, moniansio-, osa-aika- ja yrittäjätyö lisääntyy. Työn sisältö, tekeminen ja tulonmuodostus on ajateltava uudelleen; teollisen ajan monet käytännöt kaatuvat pikkuhiljaa siirryttäessä digitaaliseen talouteen ja itseohjautuviin verkosto-organisaatiohin.

Suomessa saatetaan korvata tietotekniikalla joka kolmas työpaikka parin vuosikymmenen kuluessa.  Luova tuho etenee kiihtyvällä vauhdilla. Erityisen uhattuina ovat myyjien, sihteerien, pankkitoimihenkilöiden ja toimistotyöntekijöiden työpaikat. Sitä vastoin esimerkiksi sairaanhoitajien, lastenhoitajien ja sosiaalityöntekijöiden töitä on vaikea korvata tietotekniikalla. Myös monimutkaista ajattelua, etiikkaa, moraalia ja ihmisten välistä viestintää vaativat työt lisääntyvät tulevaisuudessa.

Miten sitten pystymme varautumaan tähän yllätykselliseen tulevaisuuteen? Tällaisessa epäjatkuvassa, pirstaleisessa, turbulentissa, kaoottisessa ja hallitsemattomassa ympäristössä toimiminen vaatii jatkuvaa uudistumista. Jatkuva uudistuminen on yksilöiden, tiimien ja yritysten ainoa pysyvä kilpailuetu.

Jatkuva uudistuminen tarkoitta nykyisten ajattelu- ja toimintamallien radikaalia uudistamista. Nykyisillä toiminta ja johtamismalleilla ei kyetä ratkaisemaan niitä pirullisia ongelmia (wicked problems), joihin entistä useammin törmäämme. Tarvitsemme kompleksisuusajattelua, joka pyrkii hahmottamaan organisaatiot toisiinsa kietoutuneina systeemeinä, joissa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kompleksisuusajattelu haastaa perinteisen lineaarisen ajattelun ja päätöksenteon, jotka edelleen pääasiassa ohjavat toimintaamme. Ne eivät toimi kompleksisessa verkostotaloudessa.

Nopea teknologinen kehitys tarjoaa aivan uusia sovellutuksia tukemaan jatkuvaa uudistumista ja selviytymään yllätyksellisessä tulevaisuudessa. Inhimillisen älykkyyden lisäksi tekoälyn ja biotekniikan kehitys avaa uusia näköaloja. Tekoälyn hyödyntäminen tulee mullistamaan maailmamme ennen näkemättömällä tavalla. Tulevaisuuden älykäs organisaatio pystyy yhdistämään inhimillisen älykkyyden ja tekoälykkyyden, jolloin meillä on älykkäitä koneita ja viisaita ihmisiä, jotka rakentavat meille parhaan mahdollisimman tulevaisuuden.

Mitkä itse näet suurimpina lähitulevaisuuden muutoksina työssä, organisaatiossa ja johtamisessa? Miten aiot varautua näihin muutoksiin ja hyödyntää niitä?

Pentti Sydänmaanlakka 

Chairman of the Board