Suomessa on
yli 300 kuntaa, joiden tehtävänä on turvata asukkaidensa perusoikeuksia ja
toteuttaa julkisia palveluja paikallisella tasolla. Kunta on samanaikaisesti demokraattinen
paikallisyhteisö, erilaisten palvelujen järjestäjä, paikallisen elinvoiman
kehittäjä ja moninainen yhteistyökumppani. Kuntalain mukaan kunta pyrkii
edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. Kestävä
kehitys tarkoittaa taloudellisesti, sosiaalisesti, ympäristöllisesti ja
kulttuurillisesti kestäviä ratkaisuja.
Johtaminen
kunnissa on monien haasteiden edessä. Talouden näkymät ovat monien kuntien
osalta erittäin haastavat. Väestö ikääntyy, työpaikat vähenevät, verotulot
pienenevät samoin kuin valtion tuki, mutta samanaikaisesti on kuitenkin
pystyttävä tarjoamaan suuri määrä palveluja ja pitämään huolta kunnan
elinvoiman kehittämisestä. Monelle kunnalle tämä yhtälö on lähes mahdoton.
Kuntasektorin
rakenteita, prosesseja ja toimintatapoja pitäisi rohkeasti uudistaa vastaamaan
nykyisen ja tulevan toimintaympäristön haasteita. Teollisen aikakauden
byrokraattiset ja kankeat mallit ja johtaminen eivät toimi verkostotalouden
dynaamisessa ympäristössä. Kunnan perinteinen staattinen hallintojärjestelmä on
muutettava innovatiiviseksi johtamisjärjestelmäksi. Tähän pohjautuu uusi
julkinen johtaminen, jossa pyritään yhdistämään perinteisen julkisen johtamisen
ja yritysjohtamisen parhaat piirteet.
Hyvään
johtamiseen sisältyy valtava toiminnan kehittämisen ja tuottavuuden
potentiaali. Johtaminen tänä päivänä on erityisesti hyvän yhteistoiminnan aikaansaamista eri tasoilla. Kuntasektorilla
kaksoisjohtaminen on iso haaste; miten poliittiset johtajat ja virkamiesjohto
pelaavat yhteen. Hyvä luottamus ja yhteistyö näiden kahden ryhmän välillä on
ehdoton edellytys. Myös hyvä yhteistyö poliittisten ryhmien välillä on tärkeää;
on nähtävä kokonaisuuksia ja vältettävä ajamasta vain omaa etuaan. Ainoastaan
näin pystytään tekemään ne vaikeat päätökset, jotka nyt ovat välttämättömiä.
Nyt
tarvitaan jatkuvaa uudistumista, joka
pohjautuu hyvään strategiseen ja
operatiiviseen johtamiseen. Jatkuva uudistuminen on kuntien ja koko
kuntasektorin ehdoton edellytys. Kuntien toimintaympäristö on muuttunut
radikaalisti viime vuosina ja tämä muutos näyttää vain nopeutuvan. Jatkuva
uudistuminen tarkoittaa vanhojen toimintatapojen kyseenalaistamista ja luovien
ja innovatiivisten toimintamallien kokeilua ja kehittämistä. Toivottavasti virkamiesjohdolla ja
poliittisella johdolla on rohkeutta rikkoa vanhoja ajattelumalleja. Tähän tarvitaan
uudenlaista johtamiskulttuuria.
Strategisesta
johtamisesta on tullut kuntasektorilla entistä tärkeämpää nopean muutoksen
keskellä, jossa tarvitaan laaja-alaista strategista ajattelua ja ketteryyttä.
Strategia työskentelyä on avattava ja siihen on otettava mukaan mahdollisimman
monia sidosryhmiä. Luottamusmiehille on entistä tärkeämpää strateginen ajattelu
ja kokonaisuuksien hahmottaminen. Strategia on myös pystyttävä päivittämään
nopeasti ja kommunikoimaan tehokkaasti. Vain silloin eri osapuolet sitoutuvat
sen toteuttamiseen eli operatiiviseen johtamiseen.
Operatiivinen
johtaminen on suorituksen, osaamisen, tiedon ja innovatiivisuuden johtamista.
Operatiivinen johtaminen on hyvää esimiestoimintaa. Jokaiselle työntekijälle on tarjottava
ympäristö, jossa hän voi onnistua työssään ja saada hyviä tuloksia aikaan.
Edellyttäen tietenkin, että hän oma motivaatio ja osaaminen ovat kunnossa. Tämä
aiheuttaa paineita virkamiesjohdon johtamisosaamisten jatkuvaan kehittämiseen.
Julkinen
johtaminen ja erityisesti kuntajohtaminen edellyttävät radikaaleja muutoksia ja
jatkuvaa uudistumista ja uudistumista nopeassa muutoksessa. Uskon, että
älykkään johtamisen työkalupakki tarjoaa monia työkaluja tämän uudistumisen tukemiseen.
Toivottavasti osaamme hyödyntää sen valtavan potentiaalin, joka sisältyy hyvään
johtamiseen myös kuntasektorilla.
