Älykäs kuntajohtaminen; miten pelastaa Suomen kunnat hyvällä johtamisella

Suomessa on yli 300 kuntaa, joiden tehtävänä on turvata asukkaidensa perusoikeuksia ja toteuttaa julkisia palveluja paikallisella tasolla. Kunta on samanaikaisesti demokraattinen paikallisyhteisö, erilaisten palvelujen järjestäjä, paikallisen elinvoiman kehittäjä ja moninainen yhteistyökumppani. Kuntalain mukaan kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. Kestävä kehitys tarkoittaa taloudellisesti, sosiaalisesti, ympäristöllisesti ja kulttuurillisesti kestäviä ratkaisuja.

Johtaminen kunnissa on monien haasteiden edessä. Talouden näkymät ovat monien kuntien osalta erittäin haastavat. Väestö ikääntyy, työpaikat vähenevät, verotulot pienenevät samoin kuin valtion tuki, mutta samanaikaisesti on kuitenkin pystyttävä tarjoamaan suuri määrä palveluja ja pitämään huolta kunnan elinvoiman kehittämisestä. Monelle kunnalle tämä yhtälö on lähes mahdoton.

Kuntasektorin rakenteita, prosesseja ja toimintatapoja pitäisi rohkeasti uudistaa vastaamaan nykyisen ja tulevan toimintaympäristön haasteita. Teollisen aikakauden byrokraattiset ja kankeat mallit ja johtaminen eivät toimi verkostotalouden dynaamisessa ympäristössä. Kunnan perinteinen staattinen hallintojärjestelmä on muutettava innovatiiviseksi johtamisjärjestelmäksi. Tähän pohjautuu uusi julkinen johtaminen, jossa pyritään yhdistämään perinteisen julkisen johtamisen ja yritysjohtamisen parhaat piirteet.

Hyvään johtamiseen sisältyy valtava toiminnan kehittämisen ja tuottavuuden potentiaali. Johtaminen tänä päivänä on erityisesti hyvän yhteistoiminnan aikaansaamista eri tasoilla. Kuntasektorilla kaksoisjohtaminen on iso haaste; miten poliittiset johtajat ja virkamiesjohto pelaavat yhteen. Hyvä luottamus ja yhteistyö näiden kahden ryhmän välillä on ehdoton edellytys. Myös hyvä yhteistyö poliittisten ryhmien välillä on tärkeää; on nähtävä kokonaisuuksia ja vältettävä ajamasta vain omaa etuaan. Ainoastaan näin pystytään tekemään ne vaikeat päätökset, jotka nyt ovat välttämättömiä.

Nyt tarvitaan jatkuvaa uudistumista, joka pohjautuu hyvään strategiseen ja operatiiviseen johtamiseen. Jatkuva uudistuminen on kuntien ja koko kuntasektorin ehdoton edellytys. Kuntien toimintaympäristö on muuttunut radikaalisti viime vuosina ja tämä muutos näyttää vain nopeutuvan. Jatkuva uudistuminen tarkoittaa vanhojen toimintatapojen kyseenalaistamista ja luovien ja innovatiivisten toimintamallien kokeilua ja kehittämistä.  Toivottavasti virkamiesjohdolla ja poliittisella johdolla on rohkeutta rikkoa vanhoja ajattelumalleja. Tähän tarvitaan uudenlaista johtamiskulttuuria.

Strategisesta johtamisesta on tullut kuntasektorilla entistä tärkeämpää nopean muutoksen keskellä, jossa tarvitaan laaja-alaista strategista ajattelua ja ketteryyttä. Strategia työskentelyä on avattava ja siihen on otettava mukaan mahdollisimman monia sidosryhmiä. Luottamusmiehille on entistä tärkeämpää strateginen ajattelu ja kokonaisuuksien hahmottaminen. Strategia on myös pystyttävä päivittämään nopeasti ja kommunikoimaan tehokkaasti. Vain silloin eri osapuolet sitoutuvat sen toteuttamiseen eli operatiiviseen johtamiseen.

Operatiivinen johtaminen on suorituksen, osaamisen, tiedon ja innovatiivisuuden johtamista. Operatiivinen johtaminen on hyvää esimiestoimintaa.  Jokaiselle työntekijälle on tarjottava ympäristö, jossa hän voi onnistua työssään ja saada hyviä tuloksia aikaan. Edellyttäen tietenkin, että hän oma motivaatio ja osaaminen ovat kunnossa. Tämä aiheuttaa paineita virkamiesjohdon johtamisosaamisten jatkuvaan kehittämiseen.

Julkinen johtaminen ja erityisesti kuntajohtaminen edellyttävät radikaaleja muutoksia ja jatkuvaa uudistumista ja uudistumista nopeassa muutoksessa. Uskon, että älykkään johtamisen työkalupakki tarjoaa monia työkaluja tämän uudistumisen tukemiseen. Toivottavasti osaamme hyödyntää sen valtavan potentiaalin, joka sisältyy hyvään johtamiseen myös kuntasektorilla.

Pentti Sydänmaanlakka

pentti.sydanmaanlakka@pertec.fi