Johtoryhmän voi saada johtamaan ja innostumaan

Useimmiten johtoryhmien yhteinen ajankäyttö pitäytyy kokouksissa tapahtuvaan historiatiedon välitykseen, budjetointiin, byrokratiaan ja sisäiseen toimintaan liittyviin ongelmien ratkomiseen. Eräs johtoryhmän jäsen totesikin työpajassamme, että
”väki on kuulemma noteerannut, että tulemme JoRy-kokouksista hiihtäen ja päät roikkuen”.

Jon Katzenbach on määritellyt toimivaksi tiimiksi pienen joukon ihmisiä, joilla on toisiaan täydentäviä taitoja, ja jotka ovat sitoutuneet yhteiseen tarkoitukseen ja tavoitteisiin, ja toimintaan, josta kokevat olevansa yhteisesti vastuullisia.

Johtoryhmää ei saa tuloksekkaaksi johtotiimiksi, ellei sillä ei ole yhteistä tulkintaa organisaation visiosta, strategiasta ja niistä tavoitteistaan, joiden saavuttamisesta se vastaa. Johtoryhmän toiminnan kehittämisen voikin aloittaa yksinkertaisesti kysymällä, mitkä ovat niitä johdon prioriteetteja, joiden toteutumisesta olemme kollektiivisessa vastuussa. Ja, miten johdamme niitä yhdessä? Yleensä listan kärkeen tulee asioita, kuten suunnan näyttäminen, strategisten hankkeiden toteuttaminen, muutoksen johtaminen, innovaatiojohtaminen, resurssien ketterä allokointi, merkittävät asiakkuudet ja kumppanuudet, markkinaoperaatiot ja johtamis- ja toimintakulttuurin kehittäminen. Kun näiden sisällöstä on saatu aikaan yhteinen tulkinta ja priorisointi, alkaa pohdinta missä määrin ja miten niitä johtotiimi yhdessä johtaa.

Yhtenäisen johtotiimin jäsenet ovat oivaltaneet jakavansa koko organisaation johtotehtävän. Käytännössä hän joutuu joskus tekemään yksikkönsä kannalta hankaliakin ratkaisuja, kun yhteinen etu sitä edellyttää. Mikko Kososen ja Yves Dozin Fast Strategy -kirjassa tätä kuvataan osuvasti johdon kollektiiviseksi sitoutumiseksi. Se on paljon vaativampaa kuin vain nuijia porukalla päätöksiä.

Vasta kun johdon strateginen yhtenäisyys on saavutettu, voidaan ryhtyä kehittämään johtotiimin toimivuutta.

Toimivuuden kehittämistä lähestytään usein yhteisen ajankäytön, kuten kokousagendan näkökulmasta. Hyvät kokouskäytännöt ovat toki tärkeitä, mutta huipputiimin avainkyvykkyydet ovat muualla. Arvostammeko ja luotammeko toisiimme? Avaanko vastuualuettani toisten sparrattavaksi? Onko osaamisemme ja ajattelutyylimme riittävän monipuolista? Sallitaanko kyseenlaistaminen, siedämmekö riskejä ja epäonnistumisia? Nautimmeko kollegan onnistumisesta? Opimmeko ja uudistumme jatkuvasti? Johdammeko esimerkillisesti? Toimiiko jaettu johtajuus käytännössä? Kuuntelemmeko toisiamme, henkilöstöä ja asiakkaita? Onko kokouksissamme tunteita mukana? Maajoukkuevalmentaja Jukka Jalosen kokemuksen mukaan ”hiljainen joukkue on ongelmallisin – se ei voita ikinä mitään”.

Strategisissa suunnanmuutoksissa, kovassa kilpailussa ja näinä toimintaympäristön turbulentteina aikoina yhtenäinen ja toimiva johtotiimi voi olla se ratkaiseva tekijä, joka erottaa huippuorganisaatiot keskinkertaisuuksista.

Kun haluat kuulla lisää kokemuksistamme johtoryhmän kehittämisestä huipputiimiksi, ota yhteyttä.

Mauri Metsäranta
Partner, Pertec Consulting Oy
mauri.metsaranta(at)pertec.fi