Tuesday, March 13, 2012

Julkisen sektorin johtamisen haasteet; staattisesta hallintojärjestelmästä dynaamiseen johtamisjärjestelmään

Julkisella sektorilla on tärkeä rooli toimivan, tehokkaan, turvallisen ja inhimillisen yhteiskunnan rakentamisessa. Tänä päivänä julkiseen sektoriin kohdistuu lukuisia haasteita. Hidastuva talouskasvu, lisääntyvä velkaantuminen ja väestön ikääntyminen edellyttävät aiempaa tehokkaampaa toimintaa julkiselta sektorilta.

Meidän on pystyttävä muuttamaan perinteinen staattinen hallintojärjestelmä dynaamiseksi ja innovatiiviseksi johtamisjärjestelmäksi. Julkisella sektorilla tarvitaan johtamisen vallankumousta, jossa rohkeasti kyseenalaistetaan nykyiset toimintatavat sekä puretaan turhaa byrokratiaa ja yksinkertaistetaan johtamisjärjestelmää.

Laajamittaisella strategisen ajattelun kehittämisellä on tärkeä rooli julkisen sektorin uudistamisessa. Siellä on määriteltävä uudenlaista tahtotilaa, visioita ja arvoja sekä toimintakulttuuria, mikä pohjautuu laaja-alaiseen yhteistyöhön. Tämä edellyttää verkostomaista toimintatapaa ja verkostojohtamisen parempaa hallintaa sekä pyrkimistä pois jäykistä hierarkioista.

Jatkuvan uudistumisen periaatteet pitää saada käytäntöön myös julkisella sektorilla. Luovuutta ja innovatiivisuutta on korostettava; tehokkuus ei tyypillisesti kasva enää tekemällä enemmän vaan tekemällä asiat uudella tavalla. Innovaatiojohtaminen tulee ottaa laatujohtamisen rinnalle toimintaa kehitettäessä. Jopa radikaalit innovaatiot saattavat olla tarpeellisia nykyisessä tilanteessa ja tärkeää on toimia riittävän nopeasti.

Myös perinteinen johtaminen kaipaa pikaista uudistumista. Meidän on päästävä perinteisestä hallintoalamaisjohtajuudesta jaettuun ja kollektiiviseen johtamiseen. Perinteinen kolmen K:n johtaminen (käske, kontrolloi, korjaa) ei enää riitä vaan on mentävä enemmän kohti kolmen I:n johtamista (innostu, innosta ja innovoi).

On erittäin rohkaisevaa, että tänä päivänä haetaan laaja-alaisesti tällaista uudenlaista johtamisen viitekehystä. Myös valtioneuvosto on asettanut laajan työryhmän (www.johtamisverkosto.fi/) määrittelemään, mitä on hyvä johtaminen tänä päivänä ja miten se siirretään käytäntöön.

Pertec on jo yli kymmenen vuotta kehittänyt omaa malliaan hyvästä johtamisesta, jonka olemme nimenneet älykkääksi johtamiseksi. Älykäs johtaminen on johtamisen innovaatio siinä mielessä, että se on kyseenalaistanut vanhan alistavan johtamisen viitekehystä ja rakentanut uutta valistavan johtamisen viitekehystä.

Johtaminen nähdään laaja-alaisena kollektiivisena prosessina, joka tapahtuu monella tasolla. Johtaminen tapahtuu tiimeissä ja verkostoissa, jotka mahdollistavat uudenlaisen yhteistoiminnan. Hierarkkinen, byrokraattinen ja kontrolloiva organisaatio ei enää pärjää nopeasti muuttuvassa ympäristössä verkostomaiselle, itseohjautuvalle ja avoimeen yhteistoimintaan perustuvalle organisaatiolla.

Olemme päässeet soveltamaan näitä älykkään johtamisen ajatuksia monessa julkisen sektorin organisaatioissa ja todenneet, että niillä pystytään vastaamaan hyvin tämän päivän suuriin haasteisiin. Älykäs johtaminen ei ole mikään uusi ”ismi” vaan konkreettien viitekehys, jolla voidaan uudella tavalla kuvata hyvää johtamista erilaisissa organisaatioissa. Se pyrkii yhdistämään hyviä käytäntöjä sekä yksityiseltä että julkiselta sektorilta. Näitä hyviä käytäntöjä soveltamalla rakennetaan dynaamisia johtamisjärjestelmiä vastaamaan nykyisiin polttaviin haasteisiin myös julkisen sektorin organisaatioissa.

Pentti Sydänmaanlakka
Managing Director
Pertec Consulting Oy

No comments:

Post a Comment