Oli ihana maanantaiaamu- aurinko paistoi, linnut lauloivat, ilmassa tuoksui kevät. Tunsin suurta iloa siitä että elän. Aloin miettimään mitä on elämänilo. Miksi olen nyt onnellisempi kuin nuorempana?
Mistä elämänilo kumpuaa? Helppoa on nimetä asiat jotka vievät sen: jos ei ole terveyttä, itsemääräämisoikeutta tai yhtään läheistä ihmissuhdetta, on todennäköisesti melko onneton. Tuskin myöskään ylirasittunut tai sorrettu ihminen kokee iloa
Mitkä asiat lisäävät elämäniloa? Mitä filosofit, yhteiskuntatieteilijät ovat sanoneet asiasta?
“Ihmiselle on enemmän etua siitä, että kukin saa elää mielensä mukaan kuin että hänet pakotettaisiin elämään niin kuin kaikista muista näyttää parhaalta.” John Stuart Millin edustamaan utilitarismiin liittyy myös moraalikäsitys, jossa teon on tuotettava mahdollisimman paljon onnellisuutta mahdollisimman monelle ihmiselle.
Tulkinta: Elää omaa elämäänsä, kuten itse parhaaksi näkee mutta muut huomioiden?
“Ajattelemme harvoin sitä mitä omistamme mutta aina sitä mikä meiltä puuttuu.” Arthur Schopenhauerin mukaan ihmiset ovat aineellisen halun ikuisesti piinaamia, järki mahdollistaa inhimillisen kärsimyksen. Emme voi todistaa järjen avulla, että mielemme kuva ulkoisesta maailmasta vastaa todellisuutta. Halut ja pelot heräävät silloinkin kun tietoinen mieli haluaisi pitää ne aloillaan.
Tulkinta: Nauttia siitä, mitä on? Rauhoittaa mieli ylenpalttisilta ja varsinkin negatiivisilta ärsykkeiltä?
“Elämämme on yhtä loputon kuin näkökenttämme on rajaton.”
Ludvig Wittgensteinin mukaan maailma, jossa elämme, on aistisisältöjen maailma, mutta maailma, josta puhumme, on fysikaalisten objektien maailma. Emme opi peliä sääntöjä oppimalla, vaan opimme säännöt oppiessamme pelaamaan peliä.
Tulkinta: Olla mieleltään avoin ja oppia rakentavassa vuorovaikutuksessa, samalla itseään reflektoiden ja kehittyen?
Eri näkökulmien tutkimisen jälkeen löydän vielä Sören Kierkegaardin lauseen, joka tuntuu kokoavan yhteen rönsyilevän pohdintani: “Mitä on ilo tai iloisena oleminen? Se on olemista todella itsenään läsnä.
Elina Välimaa
Pertec Consulting Oy
Friday, March 30, 2012
Tuesday, March 13, 2012
Julkisen sektorin johtamisen haasteet; staattisesta hallintojärjestelmästä dynaamiseen johtamisjärjestelmään
Julkisella sektorilla on tärkeä rooli toimivan, tehokkaan, turvallisen ja inhimillisen yhteiskunnan rakentamisessa. Tänä päivänä julkiseen sektoriin kohdistuu lukuisia haasteita. Hidastuva talouskasvu, lisääntyvä velkaantuminen ja väestön ikääntyminen edellyttävät aiempaa tehokkaampaa toimintaa julkiselta sektorilta.
Meidän on pystyttävä muuttamaan perinteinen staattinen hallintojärjestelmä dynaamiseksi ja innovatiiviseksi johtamisjärjestelmäksi. Julkisella sektorilla tarvitaan johtamisen vallankumousta, jossa rohkeasti kyseenalaistetaan nykyiset toimintatavat sekä puretaan turhaa byrokratiaa ja yksinkertaistetaan johtamisjärjestelmää.
Laajamittaisella strategisen ajattelun kehittämisellä on tärkeä rooli julkisen sektorin uudistamisessa. Siellä on määriteltävä uudenlaista tahtotilaa, visioita ja arvoja sekä toimintakulttuuria, mikä pohjautuu laaja-alaiseen yhteistyöhön. Tämä edellyttää verkostomaista toimintatapaa ja verkostojohtamisen parempaa hallintaa sekä pyrkimistä pois jäykistä hierarkioista.
Jatkuvan uudistumisen periaatteet pitää saada käytäntöön myös julkisella sektorilla. Luovuutta ja innovatiivisuutta on korostettava; tehokkuus ei tyypillisesti kasva enää tekemällä enemmän vaan tekemällä asiat uudella tavalla. Innovaatiojohtaminen tulee ottaa laatujohtamisen rinnalle toimintaa kehitettäessä. Jopa radikaalit innovaatiot saattavat olla tarpeellisia nykyisessä tilanteessa ja tärkeää on toimia riittävän nopeasti.
Myös perinteinen johtaminen kaipaa pikaista uudistumista. Meidän on päästävä perinteisestä hallintoalamaisjohtajuudesta jaettuun ja kollektiiviseen johtamiseen. Perinteinen kolmen K:n johtaminen (käske, kontrolloi, korjaa) ei enää riitä vaan on mentävä enemmän kohti kolmen I:n johtamista (innostu, innosta ja innovoi).
On erittäin rohkaisevaa, että tänä päivänä haetaan laaja-alaisesti tällaista uudenlaista johtamisen viitekehystä. Myös valtioneuvosto on asettanut laajan työryhmän (www.johtamisverkosto.fi/) määrittelemään, mitä on hyvä johtaminen tänä päivänä ja miten se siirretään käytäntöön.
Pertec on jo yli kymmenen vuotta kehittänyt omaa malliaan hyvästä johtamisesta, jonka olemme nimenneet älykkääksi johtamiseksi. Älykäs johtaminen on johtamisen innovaatio siinä mielessä, että se on kyseenalaistanut vanhan alistavan johtamisen viitekehystä ja rakentanut uutta valistavan johtamisen viitekehystä.
Johtaminen nähdään laaja-alaisena kollektiivisena prosessina, joka tapahtuu monella tasolla. Johtaminen tapahtuu tiimeissä ja verkostoissa, jotka mahdollistavat uudenlaisen yhteistoiminnan. Hierarkkinen, byrokraattinen ja kontrolloiva organisaatio ei enää pärjää nopeasti muuttuvassa ympäristössä verkostomaiselle, itseohjautuvalle ja avoimeen yhteistoimintaan perustuvalle organisaatiolla.
Olemme päässeet soveltamaan näitä älykkään johtamisen ajatuksia monessa julkisen sektorin organisaatioissa ja todenneet, että niillä pystytään vastaamaan hyvin tämän päivän suuriin haasteisiin. Älykäs johtaminen ei ole mikään uusi ”ismi” vaan konkreettien viitekehys, jolla voidaan uudella tavalla kuvata hyvää johtamista erilaisissa organisaatioissa. Se pyrkii yhdistämään hyviä käytäntöjä sekä yksityiseltä että julkiselta sektorilta. Näitä hyviä käytäntöjä soveltamalla rakennetaan dynaamisia johtamisjärjestelmiä vastaamaan nykyisiin polttaviin haasteisiin myös julkisen sektorin organisaatioissa.
Pentti Sydänmaanlakka
Managing Director
Pertec Consulting Oy
Meidän on pystyttävä muuttamaan perinteinen staattinen hallintojärjestelmä dynaamiseksi ja innovatiiviseksi johtamisjärjestelmäksi. Julkisella sektorilla tarvitaan johtamisen vallankumousta, jossa rohkeasti kyseenalaistetaan nykyiset toimintatavat sekä puretaan turhaa byrokratiaa ja yksinkertaistetaan johtamisjärjestelmää.
Laajamittaisella strategisen ajattelun kehittämisellä on tärkeä rooli julkisen sektorin uudistamisessa. Siellä on määriteltävä uudenlaista tahtotilaa, visioita ja arvoja sekä toimintakulttuuria, mikä pohjautuu laaja-alaiseen yhteistyöhön. Tämä edellyttää verkostomaista toimintatapaa ja verkostojohtamisen parempaa hallintaa sekä pyrkimistä pois jäykistä hierarkioista.
Jatkuvan uudistumisen periaatteet pitää saada käytäntöön myös julkisella sektorilla. Luovuutta ja innovatiivisuutta on korostettava; tehokkuus ei tyypillisesti kasva enää tekemällä enemmän vaan tekemällä asiat uudella tavalla. Innovaatiojohtaminen tulee ottaa laatujohtamisen rinnalle toimintaa kehitettäessä. Jopa radikaalit innovaatiot saattavat olla tarpeellisia nykyisessä tilanteessa ja tärkeää on toimia riittävän nopeasti.
Myös perinteinen johtaminen kaipaa pikaista uudistumista. Meidän on päästävä perinteisestä hallintoalamaisjohtajuudesta jaettuun ja kollektiiviseen johtamiseen. Perinteinen kolmen K:n johtaminen (käske, kontrolloi, korjaa) ei enää riitä vaan on mentävä enemmän kohti kolmen I:n johtamista (innostu, innosta ja innovoi).
On erittäin rohkaisevaa, että tänä päivänä haetaan laaja-alaisesti tällaista uudenlaista johtamisen viitekehystä. Myös valtioneuvosto on asettanut laajan työryhmän (www.johtamisverkosto.fi/) määrittelemään, mitä on hyvä johtaminen tänä päivänä ja miten se siirretään käytäntöön.
Pertec on jo yli kymmenen vuotta kehittänyt omaa malliaan hyvästä johtamisesta, jonka olemme nimenneet älykkääksi johtamiseksi. Älykäs johtaminen on johtamisen innovaatio siinä mielessä, että se on kyseenalaistanut vanhan alistavan johtamisen viitekehystä ja rakentanut uutta valistavan johtamisen viitekehystä.
Johtaminen nähdään laaja-alaisena kollektiivisena prosessina, joka tapahtuu monella tasolla. Johtaminen tapahtuu tiimeissä ja verkostoissa, jotka mahdollistavat uudenlaisen yhteistoiminnan. Hierarkkinen, byrokraattinen ja kontrolloiva organisaatio ei enää pärjää nopeasti muuttuvassa ympäristössä verkostomaiselle, itseohjautuvalle ja avoimeen yhteistoimintaan perustuvalle organisaatiolla.
Olemme päässeet soveltamaan näitä älykkään johtamisen ajatuksia monessa julkisen sektorin organisaatioissa ja todenneet, että niillä pystytään vastaamaan hyvin tämän päivän suuriin haasteisiin. Älykäs johtaminen ei ole mikään uusi ”ismi” vaan konkreettien viitekehys, jolla voidaan uudella tavalla kuvata hyvää johtamista erilaisissa organisaatioissa. Se pyrkii yhdistämään hyviä käytäntöjä sekä yksityiseltä että julkiselta sektorilta. Näitä hyviä käytäntöjä soveltamalla rakennetaan dynaamisia johtamisjärjestelmiä vastaamaan nykyisiin polttaviin haasteisiin myös julkisen sektorin organisaatioissa.
Pentti Sydänmaanlakka
Managing Director
Pertec Consulting Oy
Subscribe to:
Posts (Atom)