Unettomuus on lähes epidemian tavoin lisääntyvä ongelma Suomessa ja merkittävä henkilöriski suomalaissa organisaatioissa. Uniongelmien määrä työikäisten keskuudessa on kasvanut reilusti koko 2000-luvun ajan, ja tänä päivänä yli miljoona suomalaista kärsii huonolaatuisesta yöunesta ja/tai alentuneesta päiväaikaisesta vireystasosta. Stanfordin yliopiston teettämän tutkimuksen mukaan unettomuus on Suomessa jopa kaksi kertaa yleisempi kuin monissa muissa Euroopan maissa. Aikuisväestö nukkuu aiempaa vähemmän, ja erityisesti lievä unettomuus työikäisten keskuudessa on kasvanut. Myös nukahtamis- ja unilääkkeiden käyttö on lisääntynyt Suomessa merkittäväsi viimeisen kymmenen vuoden aikana. Suomessa vuonna 2010 noin 300 000 henkilöä käytti nukahtamislääkkeitä ja noin 70 000 unilääkkeitä unettomuuden hoitoon. Lääkkeiden käytön sivuvaikutuksena saattaa aiheutua muita riskitekijöitä kuten esimerkiksi päiväsaikaista väsymystä ja muistitoimintojen heikkenemistä.
Mistä unettomuus johtuu?
Unettomuuden syyt voivat olla fyysisiä tai psyykkisiä tai ympäristöstä johtuvia. Yleisin, jopa 90 % tapauksissa ilmenevä unettomuuden muoto on unihäiriö, jonka aiheuttaa useimmiten stressi sekä ympäristön ja elämän muutokset. Stressi on merkittävin ajoittain esiintyvän unettomuuden syy ja saattaa toisaalta myös johtaa unettomuuteen. Työelämän lisääntyneet vaatimukset kuten tulospaineiden kasvu, yleinen epävarmuus, alati kiihtyvä muutostahti, jatkuva tietotulva, puutteellinen johtaminen, huono töiden organisointi, työyhteisökonfliktit, työn ja vapaa-ajan sekoittuminen, kiire, elämänmuutokset, perhehuolet, häiriöt elimistön sisäisen kellon toiminnassa (vuorotyö, epäsäännölliset työajat, sairaus), psyykkinen ahdistuneisuus ja esimerkiksi läheisten kuolemantapaukset voivat aiheuttaa keskushermoston eli aivojen korkeampien osien pitkäaikaista yliaktiivisuutta, mikä aktivoi valvekeskusta ja estää näin unen tulon. Vaiva muodostaa helposti itseään ruokkivan kierteen, joka tulisi katkaista hyvissä ajoin. Pelko unettomuudesta saattaa aiheuttaa unettomuutta. Unettomuus ei aina aiheudu pelkästään negatiivisista tuntemuksista ja muutoksista, vaan myös positiiviset muutokset ympäristössä voivat aiheuttaa unettomuutta.
Unettomuuden oireita ovat vaikeus nukahtaa, katkonainen uni, liian aikainen herääminen aamulla sekä jatkuvasti virkistämätön uni. Unettomuus heikentää keskittymiskykyä, monimutkaista päätöksentekoa, muistia, luovuutta, toimintakykyä sekä vaikeuttaa uuden oppimista. Unettomuudesta aiheutuu mielialan laskua ja ärtyisyyttä sekä fyysisiä oireita kuten jännitystä, päänsärkyä ja vatsaoireita. Pahimmillaan unettomuus myös altistaa masennukselle ja päihteiden käytölle.. Kanadalais-tutkimuksen mukaan jopa 8 % koko väestöstä ja 28 % unettomuudesta kärsivistä kanadalaisista käyttää alkoholia saadakseen unta (Daley et al. 2009). Kuitenkin jo pienkin alkoholimäärä heikentää voimakkaasti unen laatua.
Kuinka paljon pitäisi nukkua?
Riittävä unensaanti on yksi tärkeimmistä ihmisen hyvinvointia edesauttavista tekijöistä. Erityisesti aivot tarvitsevat unta toipuakseen valvetilan aikana kertyneestä kuormituksesta. Unen aikana aivot lepäämisen lisäksi järjestelevät päivän aikana vastaanotettua tietoa käyttökelpoiseen muotoon. Riittävä unimäärä on subjektiivinen asia. Toiselle riittää viisi tuntia, mutta keskimääräinen unentarve aikuisilla on lähes kahdeksan tuntia.
Unta pitää huoltaa
Tilapäinen unettomuus kuuluu elämän, eikä siitä tarvitse olla huolissaan. Unettomuuden syyt vaihtelevat yksilöittäin, ja unta häiritsevät seikat olisi hyvä kartoittaa ja pyrkiä mahdollisuuksien mukaan sulkemaan pois. Monet pystyvät hoitamaan tai ainakin lievittämään vaivaa kotikonstein erilaisin rentoutusmenetelmiä hyödyntäen; vaikeimmissa tapauksissa kannattaa hakea asiantuntijalääkärin apua. Tutkimusten mukaan suomalaiset pitävät säännöllistä liikunnan harrastamista nukahtamista ja unen laatua merkittävästi parantavana tekijänä. Työnantaja voi vaikuttaa henkilöstönsä uneen tunnistamalla työstä johtuvat stressitekijät ja luomalla omat toimintaohjelmansa stressiä vastaan. Laajan eurooppalaisen ESENER–tutkimuksen mukaan 79 prosenttia johtajista on huolestunut työstressistä, mutta vain 26 prosenttia EU:n organisaatioista on ottanut käyttöönsä toimintatapoja stressin torjumiseksi.
Pertecissä teemme työtä hyvän johtamisen ja hyvän huomisen puolesta. Auditoimme organisaatiosi stressiä aiheuttavat henkilöriskit ja autamme rakentamaan organisaatiollesi kokonaisvaltaisen hyvinvointiohjelman. Lisäksi Älykäs itsensä johtaminen -viitekehykseen perustuvan ”Arki haltuun”- coaching-ohjelman avulla tarjoamme henkilökohtaista apua stressistä ja tilapäisestä unettomuudesta kärsiville. Lisätietoja saat kristiina.halonen@pertec.fi tai 050-380 3868.
Virkeämpää huomista!
16.1.2012
Kristiina Halonen
No comments:
Post a Comment