Miksi johtamisen kehittäminen epäonnistuu?

Selailin Forbesia ja otsikko , ”The #1 Reason Leadership Development Fails”, herätti kiinnostukseni. (http://www.forbes.com/sites/mikemyatt/2012/12/19/the-1-reason-leadership-development-fails/). Kirjoitus syventyi sanojen ”johtamisen kehittäminen” ja ”johtamisvalmennuksien” erojen havainnollistamiseen. Sinänsä mielestäni sanoilla saivarteleva kirjoitus jäsentelee hyvin johtamis- ja esinevalmennuksen elementtejä. Kirjoittaja tuskastelee valmennusten painottuvan sabluunaratkaisujen opettamiseen.

Myös meillä Suomessa monet valmennukset keskistyvät valmiiden ratkaisujen tarjoiluun ja liian vähän kyvykkyyksien kehittämiseen ja tulevaisuuden haasteiden taklaamiseen. Moni organisaatio myös haluaa tilata näitä muotteja ja ihmettelee, kun porukka odottelee mahtikäskyjä, eivätkä osaa ja uskalla lähteä liikkeelle. Ihmetellään, kun uusia väyliä ei löydy eikä mahdollisuuksia nähdä. Porukka tuskailee ja organisaatio yskii.

Vaikka johtamisen työkalupakki tulee olla hallussa, onnistunut johtamisenvalmennus auttaa yksilöitä löytämään ja käyttämään omia vahvuuksia pyrkiessään toteuttamaan omaa ja organisaation unelmaa. Valmennus onnistuessaan selkeyttää ajattelua ja inspiroi löytämään ratkaisuja edetä. Kehittämistä ei voi kaataa toisen niskaan. Kaatamalla oppi valuu hukkaan, kuin hanhen selästä. Voimme vain lähteä yksilön omista lähtökohdista liikkeelle, auttaa häntä näkemään mahdollisuuksia niin itsessä kuin ympäristössä.

Ei ole olemassa yhtä muottia, jonka mukaan voisi tehdasmaisesti porukan muotoilla ja tupsauttaa työpisteelle toteuttamaan aivotyötä. Tailorismi ratkaisi 1900-luvun haasteet, mutta se ratkaisee huonosti 2000-luvun kehittyneiden tietoyhteiskuntien haasteita. Johtamisen guru Gary Hamel ravistelee kuulijoitaan youtube-videossaan kehittämään kykyä ratkaista tulevaisuuden ongelmia muuttamalla tapaamme toimia. (http://www.youtube.com/watch?v=075xnWX74Uo ).

Johtaminen täytyy ajatella uusiksi ja organisaatioiden tulee järjestäytyä uudella tavalla, jotta ajatukset pääsevät virtaamaan ja kasvamaan. ”Parhaat käytännöt” ja esimerkki -case’t toimivat inspiraationa, mutta mantraksi ne eivät sovi. Erinomaiseksi ei voi kasvaa muita kopioimalla, mutta muilta voi oppia, ja viisaita aivoja yhdistelemällä ja yhteistyöllä voi puskea kehityksen rajoja eteenpäin.

Jotta me yksilöinä näkisimme jotain uutta, meidät täytyy saada innostumaan ja katsomaan asioita uusista näkökulmista. Kukaan ei voi avata toisen silmiä pakolla eikä saada häntä tulkitsemaan näkemäänsä toisin. Toista voi kuitenkin houkutella kiinnittämään huomio tiettyihin asioihin, inspiroida tekemään tulkintaa, auttaa raivaamaan omaa väylää ja vahvistaa itsetuntoa etenemään rohkeasti.

Johtaminen ei ole temppuvalikoima vaan kyvykkyyttä ohjata yhteisen näkemyksen synnyttämistä ja toteuttamista. Mahdollisuuksia on monia ja on turha kuvitella, että valmentaja tietäisi aina oikean vastuksen ja osaisi viitoittaa oikean tien. Kukaan ei tiedä varmuudella tulevaisuudesta. Mutta hyvä johtamisen valmentaja osaa auttaa näkemään ja hoksaamaan sekä vahvistaa itseluottamusta tarttua haasteisiin. Hyvä valmentaja saa toisen kukoistamaan ja käyttämään potentiaaliaan sekä johtamisen kehittämisen onnistumaan.

Susanna Rahkamo
Senior partner

Pertec Consulting Oy

Tarvitsemme unelmia; on aika unelmoida

Olin marraskuussa Australiassa. Jokainen matkailija, kuten minäkin, törmää Australiassa käsitteeseen unelmointi tai unelma-aika (Dreaming, Dreamtime), joka on monitasoinen idea aboriginaalikulttuurin ytimessä. Aboriginaalit uskoivat, että alussa maailma oli muodoton. Ensimmäiset eliöt ja oliot alkoivat muovata sitä, ja tätä luomista on jatkunut aikojen alusta tähän päivään saakka ja jatkuu tästä eteenkinpäin. Jäin miettimään tätä moniulotteista käsitettä seuraavasta näkökulmasta.

Unelmointi on maailman luomista, se on tulevaisuuden tekemistä. Jokainen meistä tarvitsee unelmia. Tarvitsemme henkilökohtaisia unelmia, yhteisiä unelmia läheistemme kanssa, unelmia työyhteisössämme ja unelmia, miten rakennamme parempaa maailmaa.

Unelmat suuntaavat tunteemme, ajatuksemme ja tekomme kohti jotain merkittävää. Ne antavat meille energiaa ja syyn nousta aamulla ylös sängystä toteuttamaan niitä. Unelmien avulla luomme elämälle merkitystä.

Näin vuoden alussa on hyvä pysähtyä ja miettiä, mitkä ovat omat unelmasi tälle vuodelle. Mikä voisi olla hienointa, mitä voisin tehdä, kokea ja saavuttaa tämän vuoden aikana? Ja samalla miettiä, mitkä ovat suurimmat unelmani seuraavalle viidelle vuodelle. Unelmilla on ihmeellinen voima ohjata tiedostamatta toimintaamme kohti toteutumista. Kannattaa siis miettiä, mitä unelmoi, koska unelmat voivat muuttua todeksi.

Myös organisaatiot tarvitsevat unelmia ja visioita. Hyvin muotoillulla ja sisäistetyllä visiolla on suuri voima ohjata organisaation energiaa kohti päämäärää. Onko organisaatiollasi enemmän unelmia kuin muistoja? Professori ja bisneskirjailija Michael Hammer on todennut: ”Kun muistot ylittävät unelmat, loppu on lähellä”. Todella menestyvän organisaation tunnusmerkki on valmius luopua siitä, mikä teki siitä menestyksellisen ja aloittaa koko ajan tuoreesti alusta. Unelmointi ja jatkuva uudistuminen ovat keinoja tähän.

Johtaminen on tavallaan ”unelmabusinesta”. Johtajan on löydettävä omat unelmansa, mikä on itsensä johtamisen lähtökohta. Johtajan on myös löydettävä tiiminsä kanssa yhteinen unelma, jota lähtee toteuttamaan. Tarvitsemme organisaatioihimme paljon unelmajohtajia ja unelmatiimejä, jolloin saamme luovuuden ja innovatiivisuuden kukoistamaan organisaatioissamme.

Mikä on sinun suurin unelmasi tällä hetkellä? Miten aiot toteuttaa sitä tämän vuoden aikana? Elämä on unelma, joka odottaa toteuttajaa.

Pentti Sydänmaanlakka
Managing Director
Pertec Consulting Oy

PS.
Aborginaalikulttuurista, johtamisesta ja kestävästä kehityksestä lue Karl-Erik Sveibyn ja Tex Skuthorpen (2006) mielenkiintoinen teos: Treading Lightly. The hidden wisdom of world´s oldest people.