Start-up’ien ja kasvuyritysten ympärillä Suomessa on tällä hetkellä kosolti positiivista kuohuntaa ja aitoa innostusta. Uusia “Nokioita” haudotaan eri kaupunkeihin perustettavissa keskuksissa. Internet- ja mobiiliteknologioiden mahdollistamat globaalit liiketoimintamallit tuovat parhaimmillaan uudelle toimijalle yhdessä yössä miljoona uutta asiakasta maailman joka kolkasta.
Mitä nämä yritykset sitten oikeastaan ovat ja miten ne eroavat muista yrityksistä? Start-up määritellään organisaatioksi, joka on muodostettu toteuttamaan toistettavissa olevaa ja skaalautuvaa liiketoimintamallia. Kasvuyritys on puolestaan yritys, jonka liikevaihto on kasvanut vähintään 10 prosentilla kolmen vuoden ajan peräkkäin. Start-up on siten yleensä aina kooltaan pieni, mutta kasvuyrityksen koolla ei ole määritelmällisesti mitään rajoja.
Start-up’it ja niistä aika-ajoin kehittyvät kasvuyritykset syntyvät joko tietyn tuoteinnovaation ympärille tai aluksi jopa ilman innovaatiota, pelkästään perustajatiimin palavasta halusta alkaa yrittäjiksi. Oli kasvuyrityksen syntyhistoria mikä hyvänsä alkaa yrityksen perustamisen seurauksena – tai jo ennen sitä – määrätietoinen ja tunteja laskematon työ tuotekehityksen, liiketoiminan kehityksen, myynnin ja kaiken mahdollistavan rahoituksen ympärillä. Oman tarjooman sisältöä hiotaan, sen rajapintoja ympäristöönsä kehitetään ja liiketoiminta- sekä ansaintamallia kokonaisuuden kauppaamiseksi asiakkaille ja rahoittajille valmistellaan. Toimintaa luonnehtii intohimo muuttaa maailmaa, jättää siihen jälki ja tietysti menestyä.
Kaikessa kiireessä liian usein kasvuyrityksissä kuitenkin unohtuu, että myös toiminnan johtamista tulisi kehittää ja aloittaa se vieläpä, kun toiminnan voluumi ja organisaation koko sen kohtuudella mahdollistavat. Hyvän johtamisen istuttaminen kasvuyritykseen jo start-up –vaiheessa on menestyksen kannalta yhtä tärkeää kuin itse liiketoiminnan sisältö. Esimerkiksi USA:ssa vast’ikään tehdyn laajan selvityksen (ChubbyBrain, 2011) mukaan yksi keskeisimpiä syitä kasvuyritysten epäonnistumiseen on ydintiimin yhteistyön toimimattomuus – eli yksi johtamisen keskeisistä kohteista. Tässä suhteessa mielestäni Suomessa olisi ehdottomasti kasvuyritysten kohdalla tuote- ja liiketoiminnan sekä rahoituskanavien kehittämisen ohella panostettava jatkossa voimakkaasti myös kasvuyritysten johtamisen kehittämiseen.
Kasvuyrityksiä perustavat armoitetut ja palavasieluiset innovaattorit ovat useissa tapauksissa melko kokemattomia mitä tulee yrityksessä ja sen ympärillä olevassa verkostossa toimimiseen sekä tehokkaaseen ja organisoituun yhdessä tekemiseen. Perustettu kansainväliseen kasvuun tähtäävä yritys saattaa olla monien tiimin jäsenten ensimmäinen kosketus määrämuotoiseen yritystoimintaan ja erilaiset ennenkaikkea ihmisiin liittyvän johtamisen perusasiat ovat hämärän peitossa – niihin liittyviä haasteita ei ole yksinkertaisesti tultu ajatelleeksi.
Johtamisen kehittäminen kasvuyrityksissä tulisi nivoutua kiinteästi myös strategisen ajattelun ja pitkän tähtäimen suunnittelun kulttuurin rakentamiseen ja niiden vaalimiseen. Liian usein kasvuyrityksen ehkä alkuvaiheessa kirkkaana palaneet visio ja missio hämärtyvät nopeasti päivittäisen operatiivisen – joskus tempoilevankin – ahertamisen alle pitkän tähtäimen suuntana oleva johtotähden kenties unohtuessa.
Kasvuyrittämisen yhdysvaltalainen guru Steve Blank on korostanut, että kasvuyritys ei ole iso yritys pienoiskoossa eikä sitä siksi myöskään pitäisi yrittää johtaa isojen yritysten johtamisjärjestelmien “mini”-versioilla. Näin varmasti on. Voidaan kuitenkin perustellusti kysyä toimisiko projisointi toiseen suuntaan: Olisiko isojen yritysten osien joustavuutta ja ketteryyttä mahdollista kehittää kasvuyrityksiä varten kehitettyjä johtamisen työkaluja ja menetelmiä soveltamalla ja nähdä isokin yritys kasvuyrityshenkisten tiimien virtuaaliorganisaationa ja verkostona. Varmasti innovaatiojohtamista, uudistumista ja ketteryyttä silmällä pitäen tämä ajatusmallin käytäntöön vienti voisi saada isoissa yrityksissä ulos paljon ennen näkemättömiä tehoja.
Pertec’in älykkään johtamisen viitekehys antaa hyvän lähtökohdan ja työkalut myös kasvuyritysten ja niistä muodostuvien verkostojen johtamisen kehittämiseen. Jatkuva muutos, virtuaalitiimit, yhteistyöverkostot ja koko toimintaympäristön ekosysteemi ovat erityisesti korostuneina kasvuyritysten johtamista kehitettäessä. Aluksi toki on usein syytä keskittyä yrityksen ydintiimin ja johtoryhmän toiminan kehittämiseen sekä niiden jäsenten vuorovaikutustaitoihin ja keskinäisen työnjaon pelisääntöihin – yhteen hiileen puhaltamiseen. Hyvä johtajuus tiimissä ja organisaatiossa on aina vähintään osiensa summa.
Mitkä sinun mielestäsi ovat kasvuyrityksen johtamisen suurimpia haasteita?
TkT JuhaHynynen
Pertec Consulting Oy
juha.hynynen@pertec.fi
